ihmissuhteet · perhe · pohdintoja elämästä · rakkaus

Saako sinun lähelläsi kukoistaa?

Kesän kukat, puut ja pensaat ovat kauneimmillaan. Monen puutarha pursuaa toinen toistaan upeampia kasveja. Olen itsekin rakastunut kukkiin ja nautin niiden hoidosta ja katselemisesta. Miten paljon iloa kauniit kukat voivatkaan tuoda! Jumala on luonut niin paljon kauneutta iloksemme. Ihmiselle hän antoi tehtävän viljellä ja varjella luontoa.

Se, että saa puutarhan kukat kukoistamaan ei ole itsestäänselvyys. Kasveja on hoidettava ja ravittava, pidettävä huolta kastelusta ja oksien karsimisesta ym. Välillä puutarhanhoito on kovaakin työtä ja vaatii ennen kaikkea säännöllisyyttä. Hetken herpaantuminen saa rikkaruohot kasvamaan ja vie aikansa saada puutarha entiseen loistoonsa.

Parisuhdetta ja avioliittoakin verrataan usein puutarhaan joka vaatii säännöllistä hoitoa. Kuinka sinä hoidat parisuhdettasi? Vai onko niin että kukat saavat kokea enemmän hellyyttä ja huolenpitoa huushollissasi kuin kumppanisi?  Ehkäpä puolisosi osaisi vastata tähän sinua paremmin jos uskallat kysyä. Onko kumppanista tullut sinulle vuosien saatossa itsestäänselvyys vai vieläkö jaksat järjestää hänelle ihania pikku yllätyksiä kuten alkuaikoina rakkauden huumassa teit tunteja laskematta? Missä vaiheessa suhteen vaaliminen muuttui vaivannäöksi?

Sanna- ystäväni kirjoitti äskettäin blogissaan viisaita ajatuksia nalkuttamisesta. https://pieniaskel.wordpress.com/2017/07/05/nalkutuksen-anatomia/

Kirjoitusta lukiessani pohdin kuinka totta onkaan, että jatkuva nalkutus vähän kerrassaan nakertaa hyvää suhdetta. Sen sijaan että puoliso saisi toisen voimaan hyvin ja kukoistamaan kauniilla rohkaisevilla sanoillaan, nalkutus ja dissaaminen vaikuttavat negatiiviseen parisuhdetta kuihduttavaan suuntaan. En yhtään ihmettele, että mikäli nalkutusta kuulee lähes joka päivä, tekee mieli viettää enemmän aikaa kodin ulkopuolella kuin kotona. Jos kotona on paha olla sieltä haluaa pois. Toisaalta miten kovasti kaipaa kotiin, jossa odottaa oman rakkaan hellä ja hyväksyvä syli.

Juha Tapion laulussa sinun vuorosi loistaa lauletaan: ”Hei, älä turhaan jää, seinän viertä kulkemaan / Kutsuttuna juhliin, kynnykselle seisomaan / Jos katsoa sä voisit, niinkuin minä katson sua / Sun ei koskaan, enää tarvitsisi piiloutua.

Miten sinä katsot kumppaniasi? Entä vieläkö jalkasi menevät hyytelöksi kun hän katsoo sinua tietyllä tavalla?

Moni miettii vuosien saatossa: Mihin katosi hellyys ja intohimo? Mitä meille tapahtui?

Älä syytä toista kipinän hiipumisesta vaan pohdi sitä, miten paljon olet itse panostanut parisuhteeseesi. Oletko valmis satsaamaan siihen enemmän? Näkyykö rakkautesi sanoissa ja teoissa, toisen arvostamisessa ja kunnioittamisessa?

Parhaimmillaan hyvä parisuhde saa kumppanin kukoistamaan ja tulemaan siksi joksi hänet on tarkoitettu. Uskotko että sinun rakkautesi voi saada kumppanistasi parhaat puolet ja luovuuden esiin? Kokeile. Uskon, että Jumala tarkoitti näin: nainen ja mies on luotu kukoistamaan yhdessä. Nainen voi parhaimmillaan saada miehensä tuntemaan itsensä Tosi Mieheksi ja toisinpäin. Rakkauden ilmapiirissä tapahtuu ihmeitä.

Haastan sinut myönteiseen viestintään parisuhteessasi. Kokeilepa mikä voima on kehuilla ja hellillä rohkaisevilla sanoilla? Pidä huoli siitä, että rakkaillasi on sinun lähelläsi hyvä olla ja he voivat kukoistaa.

Advertisement
ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

Hetkiä lomalla

Nyt kun työt on jo alkaneet, on kiva palata vielä lomamuistoihin hetkeksi.

 

Suurimman osan lomaani paistoi aurinko ja lomakin tuntui lomalta kun oli lämmintä. Ihmissuhdetyöni on ajoittain sen verran kuormittavaa, että kaipaan vapaalla ja lomalla vaihtelua ja paikkakunnan vaihdostakin päästäkseni irti työstä. Uusien paikkojen näkeminen ja elämysten kokeminen antaa potkua ja saa työstressin karisemaan harteilta. Ei tarvitse lähteä ulkomaille, sillä kotomaasta löytyy mahtavia lomakohteita tutustuttavaksi.

Tämä kuva on mielestäni lähinnä hauska, vaikka moni saattaa tulkita sen seksistiseksikin. Oli aika hankalaa kivuta tykin päälle sen pinnan liukkauden vuoksi. Suomenlinna on aivan ihana kohde käydä kesällä. Pääsee pienelle lauttamatkalle samalla nuuhkimaan meri-ilmaa. Laivan kannella on mukana istua kesäisen tuulen tuiverruksessa.

 

Suomenlinna kiva retkikohde myös lapsiperheille. Mm. monet tykit kiinnostavat lapsia ja siellä on kiva olla picnikillä.

 

Ilta oli kaunis auringon laskiessa. Koen olevani siunattu ja onnekas elämässäni tällä hetkellä. Raskaan vuoden jälkeen näyttää siltä, että aurinko alkaa jälleen paistaa elämässäni. Jumalalla on minulle tulevaisuus ja toivo, jota kohti kuljen iloiten ja odottavalla mielellä. On suuri asia saada kulkea Taivaan Isän hyvässä johdatuksessa. Vaikeatkin vaiheet voivat kääntyä siunaukseksi, kun antaa kaiken kivun Luojan kannettavaksi.

 

Sateenkaariposeeraus Tarvaspään sillalla. Huippuhieno paikka tämäkin kävellä pitkin meren rantaa.

Olen kokenut elämässäni masennusjakson, jolloin en nähnyt ympärilläni kuin harmaata. En huomannut kauniita asoita ympärilläni. Merkki parantumisesta oli se, kun aloin nähdä värejä ympärilläni. Siitä saakka luonnolla ollut minulle erityinen voimaanuttava merkitys. Luonto on minulle myös Jumalan kohtaamisen paikka. Monet rukoukset on  tullut rukoiltua luonnossa liikkuessa.

 

Wow mikä maisema avautui iltalenkillä. Kalastamassa olleiden nuorten poikien kanssa sitä yhdessä ihastelimme ääneen.

 

 

Tänä kesänä on ollut aivan huikeita auringonlaskuja!

 

Ihana ranta Haukilahdessa

.

 Olihan se kokeiltava pääseekö puuhun. Yllätyshullu kun olen.

Hiphei!

.

Tyytyväinen kissanainen oksalla

.

 

Elämäni ensimmäinen vierailu Hämeen linnassa

.



Linnat on mukavia paikkoja vierailla ja niihin kaikkiin liittyy oma tarinansa. En kyllästy käymään Olavinlinnassa, joka  on lähilinnani. Tänä vuonna osallistuin Oopperajuhlien juhlamessuun, joka on huikea kokemus myös musiikillisesti. Suosittelen. Kuva messusta alla.

 

Pirttimäen ulkoilualue Bodom-järven luoteispuolella on aivan mahtava lenkkeilykohde. Eipä uskoisi että pääkaupunkiseudullakin näin hienoja maastoja.

Espoon Träskända on valtakunnallisesti merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja maassamme. Puistoon liittyy myös ainutlaatuinen vuonna 1961 perustettu luonnonsuojelualue. Träskända on loisteliaan historiansa vuoksi monille espoolaisille tuttu, mutta tänne kannattaa matkata vähän kauempaakin. Puistossa ja sen viereisellä luonnonsuojelualueella kasvaa runsaasti kookkaita ja vanhoja puita, jotka jo yksin antavat riittävästi perusteluja retkelle. (http://retkipaikka.fi/vapaa/espoon-traskanda-ja-sen-puujattilaiset/)

 

Kesällä on ihanaa viettää aikaa mahdollisimman paljon ulkona. Omalla terassillakin ehdin istuskella jonkin verran. Mukavaa hörppiä päiväkahvit pihalla lämpiminä päivinä. Nurmikonleikkuuta, kukkapenkkien perkuuta ym. pihahommia kiva puuhastella kun ei ota liikaa stressiä niistäkään.

Lomallani sain virkistyä myös hengellisesti jokavuotisessa New wine-kesätapahtumassa. Rentoa menoa, voimallista ylistystä, hyvää hengellistä opetusta ja ihania hetkiä samanhenkisten ihmisten kanssa Himoksen kauniissa maisemissa. Minulle tästä kesätapahtumasta tullut hyvin tärkeä. Tänä vuonna kokemus oli aivan erityinen ja koin Jumalan puhuvan ja vahvistavan tietyissä elämän valinnoissa erityisesti.

Liikunnallinen ihminen kun olen, ei voi olla lomaa ilman lenkkeilyä ja liikuntaa. Sopivassa suhteessa rentoutumista sekä liikuntaa, siitäpä on lomani ja vapaa-aikani rakennettu. Himoksen rinteillä on sopivasti haastetta lenkkeilyllekin.

Ulkona syöminen ystävien ja läheisten kanssa on kesään ja lomaan kuuluva juttu. Tässä nautiskelen herkullista sienirisottoa Isossa Vasikkasaaressa, joka on yksi mukava pääkaupunkiseudun ulkoilusaari. Siellä on ihana ravintola nimeltään Gula villan. Pääkaupunkiseudulla on paljon mahdollisuuksia päästä merelle veneellä edullisesti. Tämäkin venematka maksoi vain 5 euroa edestakaisin Haukilahden rannasta.

 

Kiitos Taivaan Isä ihanasta ja virkistävästä lomasta! Anna voimia myös arkiseen työhön ja elämään. Kiitos rakkaista ihmisistä ja ystävistä, joiden kanssa on hyvä olla. Auta minua joka päivä muistamaan että kaikki hyvä tulee sinulta

.

perhe

Kotiseututunnelmia

20130629-233133.jpg
Rakastan kukkia. Yksi kauneimmista kesäkukista on mielestäni hortensia. Vaaleanpunainen kaunotar kukkii tämän kesän pihallamme.
20130702-160541.jpg
Ruusukin aloittelee kukkimistaan. Alkukesän helle on tehnyt kukille hyvää.
20130702-154248.jpg
Jokakesäinen sorsapesue lammella ilahduttaa. On mukava katsella poikasten kasvua ja emon huolenpitoa poikueestaan.
20130629-233145.jpg
Sorsaemo kiirehtii poikasten luo.
20130702-154254.jpg
Kesän kohokohta: kermakakku tuoreista mansikoista. Koristeena mintunlehtiä omasta kasvimaasta.
20130702-131656.jpg
Eräänä iltana lasten ollessa yleisurheiluharkoissa kävimme mieheni kanssa maailman suurimmassa puukirkossa.
20130702-131305.jpg
Kirkon pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus 27 m, ristin huippuun 37 m. Kirkon penkkien yhteenlaskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu kerralla n. 5000 ihmistä.

Kirkon piirustukset laati kirkon arkkitehti Anders Granstedt v. 1844 aikaisempia piirrustuksia suurentaen  tavoitteena, että puolet tuolloisesta pitäjän asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon.

20130702-131258.jpg
Kerimäen kirkon keskikäytävää ovat monet vihkiparit aikojen saatossa astelleet.
20130702-151929.jpg
Kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kellotornin korkeus maasta on 42 metriä. Siinä on kaksi kirkonkelloa, pieni vuodelta 1684 ja suuri vuodelta 1884.

Kesällä 2013 Kerimäen suureen puukirkkoon kokoontuu erikoinen seurakunta. Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely tuo esille edustavan joukon Suomen jäljellä olevista noin 145:sta vaivaisukoista. Mukana ovat muun muassa vanhin, 1600-luvun lopun ukko Hauholta, ja myös ainoa tunnettu vaivaisakkamme Soinista.

Merkittävä osa vaivaisukoista veistettiin 1800-luvun alkupuolella, ja useat niistä kuvasivat Suomen sodassa vammautuneita sotainvalideja. Vaivaisukot keräsivät kirkkojen edustalla varoja köyhäinhoitoon ja tekivät näin ollen töitä peruspalvelun pioneereina. Osa ukoista tekee merkittävää työtään edelleenkin. (http://www.vaivaisukot.fi/)

20130702-131619.jpg
Hauskannäköinen vaivaisukko

Vaivaisukko on varsinkin Pohjanmaalta tuttu ilmiö: monin paikoin kirkkojen tai tapuleiden edustalla on tuulessa ja tuiskussa – toisinaan katoksen alla – seisonut ukko, joka kerää rahaa seurakunnan hädänalaisille jäsenille. Ukon yhteydessä on usein yksinkertainen sen tarkoituksesta kertova kehotuslause – esimerkki Kuortaneelta: ”Älä käännä silmiäs tarvitsewalda ettei hän sinun ylitses walitaisi.”

20130702-131238.jpg
Sinitakkinen ukko

 

Kuva: Kävelin tänään tuolla ylhäällä ;)
Enkeliparvi kupolissa, jonne ei tavallisilla turistikierroksilla pääse
Hauhon vaivaisukko
Hauhon 1600-luvun ukko on Suomen vanhin. Kuva: Aki Paavola.

 

20130702-131231.jpg
Näyttelyn ja sen oheisohjelman tarkoituksena on tehdä vaivaisukkojen ja niiden kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriallista merkitystä tunnetuksi sekä lisätä niiden arvostusta ja varmistaa niiden säilyminen jälkipolville.
20130702-131247.jpg
Näyttelyn järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa Galleria Ortonin piirissä syntynyt Pelastakaa vaivaisukot ry. (www.vaivaisukot.fi)
20130702-131223.jpg
Vaivaisukon tyyliä 2000-luvulta
sekalaista

20.6 Silmäniloa luonnossa

20130619-213432.jpg
Luonto on kauneimmillaan Juhannusaaton aattona. Koivut ovat niin kauniita että silmä lepää niitä katsellessa.
20130619-213444.jpg
Lupiineja kylätien varressa, Kaunis kukka se on, vaikka moni ei tykkää kun se valtaa pihapiirin. Luonnossa vapaana kasvaessaan sulostuttaa tienvierukset.
20130619-213520.jpg
Vanha aita sopii hyvin Suomen suvimaisemaan
20130620-181052.jpg
Autokatoksen koristeena tällaiset kukat tänä kesänä.
20130620-181103.jpg
Enkeli lyhdyssä.
20130620-181115.jpg
Tämän kasvin nimeä en muista. Minusta tosi kaunis!
20130620-181137.jpg
Muutama päivä sitten yllätyin katsoessani ikkunasta ulos: näin suloinen lilja oli ruvennut kukkimaan.
20130630-171658.jpg
Rakastan hortensioita. Tänään ostin alennusmyynneistä tällaisen.

20130629-233133.jpg
Kaunis olet hortensiani, ilo silmälle!
20130620-181210.jpg
Kaikenlaisia veitikoita
20130620-181218.jpg
Kukas lyhtyyn on kiivennyt?
sekalaista

Hei Pulsatilla!

Kevään merkkinä olivat taas kangasvuokot nousseet tuttuun paikkan lenkkipolun varrelle. 🙂 Koska tein lenkin illalla, alkoivat kukat  jo sulkeutua. Tuosta kangasvuokon latinankielisestä nimestä Pulsatilla vernalis tulee aina mieleen Pekka Töpöhäntä -kirja ja sen väännös tilsapulla.  🙂

Kangasvuokko lienee kauneinta, mitä Sisä-Suomen karujen kangasmaiden heräävässä luonnossa kasvaa. Ennenvanhaan se oli suosittu kukkatervehdys esimerkiksi äitienpäivänä ja sitä kerättiin suuria määriä toreilla myytäväksi. Kun laji sen vuoksi oli harvinaistumassa, kangasvuokon kukkien myynti ja keruu myyntiä varten kiellettiin 1926 ja 1952 laji rauhoitettiin kokonaan.

20130508-214647.jpg
Kangasvuokon kukka kuuluu kasvistomme suurimpiin: täysin avonaisella kukalla on leveyttä lähes kymmenen senttiä. Kukka on auki vain lyhyen ajan päivästä aamupäivällä, kevätauringon lämmittäessä. Varsinaisista vuokoista poiketen kangasvuokon kukissa on myös mettä palkkioksi pölyttäjille. Kypsyviin pähkylöihin kasvaa pitkä, sulkamainen lenninhaiven ja siemen voi taittaa tuulen kyydissä pitkiäkin matkoja.

 

20130508-214705.jpg

Meille kangasvuokko on todennäköisesti levinnyt heti jääkauden jälkeen etelästä, todennäköisesti salpausselkiä myöten kohti länttä ja pitkittäisharjuja pitkin sekä etelään että varsinkin pohjoiseen. Läntisimmät kasvupaikat ovat Hämeenlinnan tienoilla, jossa se kohtaa sukulaisensa, harvinaisen hämeenkylmänkukan (P. patens), jonka kukka on vielä kookkaampi ja väriltään sinivioletti. Lajien risteytyminen yhteisillä alueilla on melko yleistä. Risteymät ovat ominaisuuksiltaan vanhempiensa väliltä ja vaihtelevat melkoisesti ulkomuodoltaan. Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakukka. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kangasvuokko)

 

20130508-214840.jpg
Viikonloppuna tein kasvimaan pohjaa valmiiksi. Vielä täytynee muutama viikko odotella ennen kylvöhommia. 🙂  Mitähän sitä laittaisi penkkiin.. Porkkanaa, salaattia, tilliä, persiljaa ainakin..
sekalaista

30.3 Mä kauniin tiedän kukkasen :)

20130330-181553.jpg
 

 Ihana kevätaurinko valaisee kodin 

20130330-182234.jpg
 

Kun tässä kukkakuvia etsiskelin, niin tulipa mieleen virsi 184, jossa lauletaan kukasta:

Mä kauniin tiedän kukkasen, se mulle ilon antaa.

Se kukkasista suloisin ja ihanin taivaasta tuoksun kantaa.

20130330-181243.jpg
 

 Seuraavassa säkeistössä kerrotaan mikä tuo kaunis kukka on:

Se kaunis, kallis kukkanen on Herran sana pyhä.
Se näyttää tietä autuuden luo Kristuksen. Se loistaa meille yhä.

Tie Kristus on ja elämä kaikille etsiville. Hän päästää heidät synnistä, vääryydestä, tuo lohdun murheisille.

Hän kutsuu luokseen jokaisen, ken vaivain taakkaa kantaa.
Hän väsynyttä virvoittaa, hän armahtaa ja meille rauhan antaa.

20130330-182900.jpg
Pääsiäispupu kukon kaverina. Huomenna täytyy piilotella taas suklaamunia lasten etsittäviksi. Ylösnousemuksen aamun iloisia yllätyksiä. 🙂

20130330-183528.jpg

Pääsiäisen aikaan sopii seuraava säkeistö hyvin:

Edestä kaiken maailman hän tuli tänne vaivaan.
Hän kärsi ristinkuolemanniin katkeran, aukaisi meille taivaan.

Jeesus kantoi syntimme ristille ja avasi meille tien taivaaseen. Valtava asia!

Kiitos rakas Vapahtajani!

Rukoilen:

Vapahtajamme Jeesus.
Pitkäperjantai on ohi.
Kiitos, että johdatit meidät surusta
pääsiäisaamun iloon.
Me emme ymmärrä kuolemaa.
Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta.
Kiitos, että sinä nousit kuolleista.
Kiitos, että sinä elät
ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä.
Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme
saamme olla sinun sylissäsi.
Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti.
Aamen.

sekalaista

16.3 Kukkasten kauneutta ja kasvun ihmeitä

20130316-213032.jpg
Tulppaanit ovat niin kauniita! Moneskohan väri jo menossa tänä keväänä? Harmi että koiramme myös tykkää tulppaaneista ja onkin jo ehtinyt tuhota tästä kauniista asetelmasta osan.

Vielä on aikaa kesään ja siihen kun pääsee kukkapenkkiin tai kasvimaalle möyrimään, mutta esikasvatusta voi jo harrastaa sisällä.  Suunnitteluhommia voi ruveta myös vähitellen mielessään tekemään kesää ajatellen. Toivon, että tänä kesänä saamme mieheni kanssa tehtyä oman ryytimaan. Miten mukavaa olisi kun salaatit, yrtit ja porkkanat voisi käydä napsimassa omasta penkistä.

20130316-200346.jpg
Kerrankin laitoin pääsiäisruohon ajoissa. Ohransiemet kylvetty multaan. Laitoin vielä siemeniä reilusti lisää ja peittelin, jotta tulisi tiheä ruoho. Mukavaa odotella ensimäisten vihreiden esilletuloa.
20130316-213237.jpg
Tässä kasvaa pelargoniat ja kreikkalainen oregano. Saapa nähdä lähtevätkö itämään. Mitähän muuta kivaa vielä keksisi laittaa esikasvatukseen?
pohdintoja elämästä

2.10 Muistojen pelargoniat

Tänään pihaa haravoidessani ihastelin pelargonioita, jotka piharuukuissa kukkivat yhä ja tekevät uusia nuppuja. Viime syksynäkin talvi tuli liian varhain ja piti pelastaa kukat sisälle. ”Pelakuu”, tuo ihastuttava kukka, joka kukkii toukokuusta lumen tuloon saakka. Jokin siinä viehättää minua kovasti. Toisiko mieleen mummolan ikkunalaudan jossa kukat punaisenaan kukkivat. Kukat tuovat mieleen leppoisan tunnelman ja muiston mummolasta paikkana, jossa oli hyvä olla. Itkun kanssa läksin mummolasta pienenä kotiin, niin suru tuli kun äiti tuli hakemaan. Mummon ja papan kanssa oli niin hyvä. Ehkäpä ensimmäisenä lapsenlapsena sain mummolta ja papalta erityistä rakkautta ja huolenpitoa osakseni. Ilolla ja kiitollisuudella noita lapsuuden aikoja mummolassa muistelen.

Ehkäpä siksi myös niin rakkaudella nyt joka kesä pelargonioitani vaalin. Erityisesti tummanpunainen on väri, josta tykkään. Toinen kasvi, johon olen viime aikoina ihastunut on muratti. Minulla on sellainen työhuoneen pöydällä sekä kotona kaksi. Onneksi koirakin on jättänyt ne rauhaan, jotta saavat olla kodin koristuksena. Jännä miten terapeuttisia voivat kasvitkin olla. Niiden hoitamisesta voi saada iloa, aivan kuin vuosi sitten orkideasta, jonka hoidon otin haasteena vastaan. Aivan kuin lasta sitä hoidin ja liotin kerran viikossa. Sain sen aika pitkään säilymään kauniina.

Lienenkö tullut jo niin vanhaksi että alkaa kukkien hoito kiinnostaa vai mistä mahtaa johtua tämä kukkarakkaus. Sukkaakin olen alkanut kutomaan, että keski-ikä uhkaavasti lähestyy. 😉 Mistähän seuraavaksi innostun. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja puuhia, joista voi innostua ja iloita. Käsillä tekemisestä tulee hyvä mieli henkisen työn tekijälle.

sekalaista

20.06 Antaa kaikkien kukkien kukkia

Kesäkukkien ostaminen ja laittaminen on aina alkukesän mukavaa puuhaa. Tänä kesänä ostaminen jäi tosin näin myöhäiseksi, joten valikoimat eivät enää olleet kovin runsaita. Silti sopivat kukat pihapiiriin löytyivät. Kotimökkimme on tummanharmaa väriltään, joten värikkäät kukat loistavat kauniisti sitä vasten.


Kauneus ja esteettisyys on tullut itselleni entistä tärkeämmäksi vuosien myötä. Se, että ympärillä on kauniita esineitä, huonekaluja ja  kukkia vaikuttaa paljon omaan mielialaan. Kauneus saa aikaan mielihyvää. On ihanaa kun saa kesän hoidella istuttamiaan kukkasia ja ihastella niiden kauneutta. Suosikkikukkani on vanha kunnon pelargonia. Niitä oli mummolan ikkunoilla paljon ja niitä tahdon joka kesä ostaa pihalle. Värinä se perinteinen punainen. Tulee jotenkin nostalginen olo ja kaiken lisäksi pelakuu on helppo hoidettava ja kukkii pakkasiin saakka. Voi miten kauniin luonnon olet Taivaan Isä luonut iloksemme!

Kiviasetelma piha-aidan vieressä.