luonto · pohdintoja elämästä

Suvi siunausta tulvillaan

Kesä tuli tänä vuonna aikaisin. Lupiinit jo kukkivat ja kohta varmaan saadaan mansikoita vaikka on vasta kesäkuun alku. On ollut ihanaa nauttia toukokuisesta lämmöstä vaikkei loma vielä olekaan. Viime kesä oli niin viileä että lämpö on tullut todella tarpeeseen. Ei tarvitse koko ajan odottaa että milloin se kesä tule, vaan saa nauttia ja iloita jo nyt ennen lomaa lämpimistä päivistä. Suvivirren sanoitus  osuu niin kohdalleen, vaikka ateisteilla onkin tarve riisua siitä kaikki hengellinen sisältö pois. Minä uskon että Jumala on luonut maailman ja ihmisen ja pitää myös luomakunnastaan huolta.

618A5E0B-2DE1-4359-AC4B-C440E9BCFF17

Alkukesällä olen kävellyt paljon luonnossa ja veden äärellä. Se on minulle mindfullnesia parhaimmillaan. Lintujen laulua kuunnellessa murheet unohtuvat ja huolet lentävät pois. Mieli täyttyy kiitollisuudella siitä että saa elää! Hetkeen tarttuminen on tärkeää. Se, että osaa olla läsnä juuri siinä hetkessä ja paikassa  missä kulloinkin on, eikä mieli harhaile menneessä tai tulevassa. Tähän tähtäävät myös tietoisen läsnäolon harjoitukset. Nykyihmisen on niin vaikeaa pysähtyä hektisen menon keskellä, että sitäkin täytyy jo opettaa erilaisin harjoituksin.

EF5ECA66-EC3B-4602-811E-B4612CA4F769

Voiko olla ihanampaa kuin istua lämpöisellä kalliolla ja kuunnella laineiden liplatusta? Siinä on jotakin hurjan terapeuttista. Parempaa on vielä jos voi liottaa varpaitaan vilpoisassa vedessä. On ihanaa tuntea iholla lämpimien auringonsäteiden hellä hyväily.

4A01FB47-590E-4201-A06D-A7E3A737F0F4

Moni jolla ei ole varaa matkustaa lomallaan,  kadehtii toisten ulkomaanmatkoja. Ihan suotta.  Luonnossa liikkuminen ei maksa mitään. Minusta kesällä on ihan parasta olla kauniissa koto-Suomessa. On ylellisyyttä meille maalla asuville saada elää näin huikean hienossa ympäristössä. Ymmärrämmekö miten rikkaita olemme kun saamme nauttia puhtaasta luonnosta? Monet matkustavat kaukaa maan ääristä kokeakseen sen mikä meille on jokapäiväistä.

E9CA38DC-21CA-48EB-B1A2-15DA0E823DFB

Luonnossa liikkuminen tekee hyvää sekä mielelle että keholle. Uskon että ihminen on tarkoitettu elämään ja liikkumaan luonnossa. Loihan Jumala ihmisen kauniiseen paratiisiin. Moni hakeutuu luontoon luonnostaan esimerkiksi silloin kun on stressaantunut tai käy läpi rankkoja vaiheita elämässään. Luonto hoitaa lempeästi kulkijaa. Sade huuhtelee kyyneleet kasvoilta. Luonnossa mieli kirkastuu ja voi löytää uusia oivalluksia ja ideoita. Toivo voi astua elämään uudella tavalla kun pysähtyy kuuntelemaan Jumalan puhetta luonnossa ja luonnon kautta.

504E2E87-15DA-4875-B58B-DDCD545758A9

Minä kohtaankin luonnossa Luojani. Rukous nousee luonnon helmassa luontevasti huuliltani, erityisesti kiitos ja ylistys kaikesta hyvästä ja kauniista mistä saan nauttia. Elämä on suuri lahja josta on syytä kiittää joka päivä. Kauniiden kukkien ja pensaiden katseleminen kotipihassakin tekee mielen iloiseksi. Kauneus voimaannuttaa.

13F17D6D-8C70-4D74-8E30-8D3AE9C5B440

Olen monesti miettinyt miten ihmeellinen paikka mahtaakaan olla taivas. Kun jo maanpäällä saamme elää näin ihanassa luonnon paratiisissa, mitä ihmeellisyyksiä voikaan olla taivaassa. Kerran sen saamme nähdä, kunhan ensin osaamme nauttia näistä rikkauksista, joita Jumala iloksemme suonut.

78C7F323-54BE-4C10-8EE8-5830EC340C92

Ylistä Herraa, minun sieluni! Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet! Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia, valo ympäröi sinut kuin viitta. Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle. Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä. Sinä perustit maan lujasti paikoilleen. Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa. Ne juottavat kaikki maan eläimet, villiaasikin saa sammuttaa janonsa. Niiden äärellä asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvissä vesien partailla.

Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää. Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi,öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.

Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi. (Psalmista 104)

ihmissuhteet · luonto · perhe · pohdintoja elämästä · rakkaus

Elämän tarkoituksen äärellä

Työssäni kuulen paljon ihmisten elämäntarinoita ja monenlaisia elämänkohtaloita. Etenkin elämän loppupuoliskolla ihmisellä on suuri tarve katsella elämäänsä taaksepäin ja saada se jollakin tavalla valmiiksi. Jotta ihminen voisi integroida oman elämänsä tapahtumat kokonaisuudeksi nimeltään ”minun elämäni”, saattaa hän joutua tekemään psyykkistä työtä ja käsittelemään mm. kipeät menetykset jotta voisi hyväksyä ne osaksi elämäänsä.

Myös vakavasti sairastunut pohtii: miten ja mihin elämäni on mennyt? Kuinka olen aikani käyttänyt? Elämä ei ehkä sujunutkaan sillä tavalla kuin parikymppisenä toivoi sen menevän. Nuorena tehdyt elämänvalinnat saattoivat osoittautua pitkässä juoksussa huonoiksi ja kestämättömiksi. Tai elämään tuli niin isoja kriisejä ja pettymyksiä joita on vaikea edelleen hyväksyä.

Jokainen ihminen suhtautuu yksilöllisesti elämän kriiseihin, sairauteen tai vanhenemiseen. On niitä jotka ovat kiitollisia että saivat elää rikkaan elämän ja että uskalsivat kuunnella sisintään ja elää rohkeasti unelmiaan toteuttaen. He eivät sure elämästä luopumista vaan ymmärtävät että heidän aikansa on lähteä. Olen kohdannut myös niitä jotka sairasvuoteella kuulostavat elämäänsä pettyneiltä ja katkeroituneilta. He kokevat että elämä on loppumassa kesken ja heillä on paljon ns. elämätöntä elämää. Viimeksi mainitut ihmiset ovat saattaneet elää elämäänsä turvallisuushakuisesti peläten riskinottoa, eivät ole ehkä uskaltaneet heittäytyä elämän mahdollisuuksiin vaan kokevat joutuneensa luopumaan unelmistaan erilaisista syistä. Joku uhrasi elämänsä lapsilleen tai aviopuolisolleen ja tuli katkeraksi kun ei saanutkaan uhrauksistaan kiitosta heiltä.

Miten sinä eläisit jos tietäisit elämäsi päättyvän vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Mitä asioita näkisit tärkeäksi elämässäsi? Mihin asioihin keskittyisit? Mitkä asiat jättäisit vähemmälle? Mikä loppujen lopuksi on elämässä tärkeää? Näitä kysymyksiä olisi hyvä pohtia aika ajoin. Tehdä ikään kuin päivitystä elämästään.

Minä väitän että mielenrauha ja levollisuus ovat asioita, joita kannattaa elämässään tavoitella. Levollisuus on olotila, jossa on läsnä käsillä olevassa hetkessä. Usein elämme menneessä tai tulevassa emmekä ole läsnä tässä hetkessä.

Mitkä asiat tuovat sinulle mielenrauhaa ja onnellisuutta? Suosi niitä. Kartta levottomuutta aiheuttavia asioita siinä määrin kuin voit. Stressi lisää sairastumisen mahdollisuutta ja siksi on tärkeää oppia rentoutumaan. Mielenrauhaa ei tuo vertailu toisiin tai kilpailu toisten kanssa siitä kenen elämä näyttää menestyksekkäämmältä. Iloitse ja kiitä niistä asioista, jotka ovat elämässäsi hyvin. Kiitollisuus lisää henkistä hyvinvointiasi.

Elämän onni on pienissä hetkissä jotka tuovat iloa ja kiitollisuutta. Hetkissä jolloin saat rakastaa ja koet olevasi rakastettu. Rakkauden tuhlaaminen ei koskaan harmita. Se mitä ihmiset eniten kuolinvuoteellaan surevat on, miksi eivät panostaneet enemmän yhteiseen aikaan rakkaidensa kanssa. Meillä on vielä mahdollisuus. Tartutaan siihen!

Tuhlaa rakkautta, iloitse ja tartu hetkeen! Elämä on nyt! Jokainen hetki on lahja. Älä murehdi ja pelkää tulevaisuutta. Asioilla on tapana järjestyä. Olet Korkeimman suojassa. Sinusta pidetään huolta.

ihmissuhteet · luonto · pohdintoja elämästä · rakkaus

Sinun hyvä elämäsi

Elämä on muuttunut entistä hektisemmäksi ja välillä sitä ihan havahtuu siihen miten nopeasti aika kuluu. Tämäkin syksy on mennyt vilauksessa ja tuntuu hullulta että jouluun on vain vähän yli kolme viikkoa. Monet sanovat ihan samaa: minne aika katoaa?

F399CC74-8824-4BF5-A997-AFD4FE417989.jpeg

Kun itse opiskelen työn ohessa, ei vapaa-ajan ongelmia ole. Teen ihmissuhdetyötä joten kaipaan rauhoittumista ja omaa aikaa vapaalla. Olen viime aikoina pohtinut temperamenttia ja rytmisyyttä. Olin nuorena pikajuoksija/pituushyppääjä ja näin ollen aika nopearytminen. Myös temperamentiltani olen nopeasti syttyvä ja hetkessä uusista asioista innostuva, joskus impulsiivinenkin.  Tämä on joskus näkynyt työelämässä niin että olen innostunut liian monesta asiasta samaan aikaan ja se on melkein uuvuttanut. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän koen tarvitsevani rauhoittumista ja levollista aikaa tekemättä mitään. En enää jaksa olla koko ajan menossa ja osallistumassa vapaallakaan. Nautin lempeistä verkkaisista koti-illoista läheisten kanssa. Nautin siitä että olen läsnä siellä missä kulloinkin olen enkä suunnittele jo seuraavaa hetkeä.

12946C78-E6A1-4272-A5D4-3BFF854D5E7A

Myös liikkumisen tapani on ajan myötä muuttunut. En enää innostu body pumpin rajusta temposta kuten 10 vuotta sitten. Se kipeyttää lihaksenikin. Mieluummin teen pilatestreenin, joka rauhoittaa mielen eikä aiheuta ylivireystilaa. Tuntuu hyvältä löytää oma rytminsä sekä mielenrauhan salaisuus.

72E08133-C95B-4F76-ABF5-BD026CC49568.jpeg

Terapiaopintojen myötä olen pysähtynyt enemmän itseni äärelle. Kuka minä olen? Mitä haluan? Mikä tekee minulle hyvää? Mikä ei sovi minulle? Liian pitkään elämässäni olin kuuntelematta kehoni ja mieleni viestejä siitä etten voinut hyvin. Onneksi minulla oli lopulta rohkeutta kuunnella itseäni ja irrottautua olosuhteista jotka rikkoivat minua sisäisesti.

Olen edelleen sitä mieltä että elämänlaatu voi parantua iän myötä. Itsetuntemuksen lisääntyminen tuo onnellisuutta kun voi elää omien arvojensa mukaan. Maailma on täynnä virikkeitä ja valinnan mahdollisuuksia. Kaikkea ei tarvitse eikä voi ehtiä yhden elämän aikana. Minulla on lupa elää omanlaistani elämää ja iloita siitä.

3D69D0CE-498A-449E-B40E-3EEB9E600B73.jpeg

Toivon että sinäkin pysähtyisit pohtimaan sitä miten oikeasti voit ja mitä sinulle kuuluu. Elätkö elämää jota tahdot vai ohjaudutko valinnoissasi ulkoapäin tai toisten tarpeista käsin? Parisuhteessakin on tärkeää uskaltaa olla näkyvä ja puhua toiveistaan ja tarpeistaan toiselle.  Koskaan ei ole liian myöhästä oppia kuuntelemaan itseään tai kertomaan tarpeistaan toiselle. Se ei ole itsekkyyttä vaan tervettä itsestään huolta pitämistä. Kun voit itse hyvin eläen itsellesi sopivassa rytmissä ja sinulle sopivien arvojen pohjalta, voit olla hyvä ystävä, kumppani, vanhempi jne. Sen sijaan jos elät itsesi hyläten ja vastoin omia arvojasi,  muutut katkeraksi ja negatiiviseksi. Silloin lähelläsi ei ole hyvä olla.

Jumala tahtoo sinulle hyvää. Hän tahtoo että rakastat itseäsi kuten lähimmäistäsi. Ole siis itsellesi hyvä, hellä ja armollinen. Näe itsesi kauniina ja arvokkaana. Niin Jumalakin tekee.

ihmissuhteet · luonto · pohdintoja elämästä · rakkaus

Sinunkin vuorosi loistaa

Luonto hehkuu, näyttää parhaat puolet itsestään ennenkuin talvi hiipii ja riipii alastomaksi. Näetkö sinä itsesi kauniina, arvokkaana, huomaatko miten erityinen ja ainutlaatuinen olet? Ihana ihmisyksilö kertakaikkiaan! Vai onko aihe kenties sinulle kiusallinen, nähdä itsessään hyvää, liekö suorastaan narsististakin ajatella niin? Nöyrempää olisi pysyä hiljaa, vetäytyä nurkkaan ettei vain olisi huomion keskipisteenä. Näin ainakin ennen ajateltiin, ennen kuin otettiin selfieitä instagrammiin. Ennen vanhaan pidettiin ylpeänä sitä joka uskalsi puhua itsestään myönteisesti tai tuoda esille hyviä puoliaan. Näin on kasvatettu sukupolvet ennen meitä. Kuinka monen kynttilä onkaan jäänyt vakan alle ihan suotta. Ei saanut lasta kehua ettei ylpisty. Siitä seurasi ”anteeksi kun olen olemassa” – ihmisiä.

Ajat muuttuvat. Nykykulttuurissa ulkonäköä korostetaan kovasti. Ihmisiä arvioidaan sen perusteella miltä he näyttävät. Nykyään on mahdollista ottaa lukemattomia kuvia itsestään mutta olla entistä tyytymättömämpi itseensä. Onneksi on kuvanmuokkaus, moni ajattelee.

Miksi meidän on niin vaikeaa hyväksyä itsemme sellaisina kuin olemme? Kuka on määritellyt ihanneihmisen jonka kaltaiseksi kaikki yrittävät pyrkiä? Olen huomannut iän myötä tulleeni armollisemmaksi itseäni kohtaan. Viittäkymppiä lähestyvän ei tarvitse näyttää kaksikymppiseltä. On vapauttavaa ikääntyä, vaikka myönnän että välillä kaksoisleukaani minäkin kauhistelen ja ylimääräisiä kiloja taivastelen. Kilpaurheilijan mitoissa en enää ole,  mutta miksi pitäisikään? Lempeästi itseäni peilistä katson, en olemustani arvostellen kuten nuorempana. Olen ihana ja hyvä, rakastettukin.


Miten sinua on katsottu ja kosketettu lapsena? Oletko ollut suloinen prinsessa tai komea prinssi vanhemmillesi? Oletko saanut paljon rakkautta ja sylihoitoa, ihastelua?  Vai onko ulkomuotoasi tai olemustasi arvosteltu? Onko sinulle tullut tunne että olet jotenkin viallinen ja kelpaamaton, huonompi kuin toiset? Oletko oppinut häpeämään itseäsi, olemustasi, tekemisiäsi?

Entäpä parisuhteessa, rakastetaanko/  rakastettiinko sinua sellaisena kuin olet? Tunnetko/ tunsitko olevasi Erityinen, ihana ja rakastettava, haluttava? Vai saatko /saitko osaksesi jatkuvaa arvostelua ja alentamista? Koetko/ koitko rakkaasi sylin hyväksyvänä vai jäitkö siinäkin vaille rakkautta, sielujen kohtaamista?  Monesti lapsuudessa rakkautta vaillejääneet ”valitsevat” kumppanikseen ihmisen joka on yhtä etäinen tai kylmä kuin vanhemmat olivat lapsuudessa. Tuttu ja turvallinen kiintymyssuhdemalli toistuu jättäen jälleen kylmäksi myös parisuhteessa. Rakkauden kaipuu huutaa sisimmästä jääden vaille tyydytystä.  Läheisyys voi pelottaakin koska siihen ei ole tottunut.


Minulla on ollut lapsuudessa kokemuksia ulkonäköni tai ominaisuuksieni arvostelusta ja sen vuoksi itseni hyväksyminen on ollut vaikeaa. Itsetuntoni ei ollut kovinkaan vahva nuorena aikuisena. Myöhemmin olen onnekseni kohdannut hyväksyviä katseita jotka ovat olleet hyvin parantavia itsetuntoni ja minäkuvan kannalta. Psykoterapiaopintojen kautta olen saanut ymmärrystä joka on auttanut hyväksymään paremmin itseäni ja myös armahtamaan läheisiäni jotka eivät osanneet osoittaa riittävästi hyväksyvää rakkautta. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia tykkäämään itsestään. 😊 Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä löytää rakkautta ja rakastavaa läheisyyttä. On terveellistä irrottautua ihmissuhteesta joka haavoittaa ja aiheuttaa hylkäämistä tai  kaltoinkohtelua.

Ihminen on enemmän kuin ulkoinen olemus. Sisäinen kauneus sytyttää valon meihin. Jollakin voi olla kaunis kuori mutta sisällä tyhjyyttä, onttoutta ja ahdistusta. Kun löytää elämälleen tarkoituksen ja mielen, voi kokea iloa omasta elämästä ja olemuksesta. Jumalan rakkaus voi hoitaa ja parantaa sisäisiä haavoja ja vaillejäämisen kokemuksia. Jumala hyväksyy meidät tälläisinä vajavaisina ja rosoisina ihmisinä. Hän näkee meissä kauneutta jota on itse meihin laittanut meidät luodessaan.

”Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.” (Sefanja 3:17)

Katsokaamme toisiamme lempeästi hyväksyen. Rakastavan katseen alla saa loistaa ja kukoistaa.

pohdintoja elämästä

Kutsuttuna elämään

Elämä – ainutlaatuinen seikkailu, lahjaksi annettu jokaiselle. Jokainen hetki ainutkertainen. Välillä tuntuu että tarvitsee jonkinlaisen muistutuksen siitä miten suuri lahja jokainen päivä johon saan terveenä herätä onkaan.


Työssäni kuolevien vuoteen äärellä tajuan usein elämän rajallisuuden ja sattumanvaraisuuden. Hetkessä voi elämä muuttua ja elämänlanka haurastua. Kun istun kuolevan vuoteen vierellä pohdin joskus että entäpä jos minä olisinkin vuoteessa hänen tilallaan. Mitä tuntisin? Miten helposti suostuisin luopumaan elämästä. Kapinoisinko? Olisinko levollinen vai peloissani? Mitä puhuisin? Mitä toivoisin? Mitä olisin oppinut elämästä? Katuisinko jotain? Mistä olisin kiitollinen?

Kuunnellessani ihmisten elämäntarinoita saan olla usein  oppitytön paikalla. Voi sitä elämänviisautta jota ihmisistä kumpuaa. Kun ihminen kuolinvuoteellaan katselee elämäänsä taaksepäin, hän luo kokonaiskuvaa elämästään. Hän ikäänkuin haluaa saada elämänsä valmiiksi jotta voi luopua siitä. On tilinpäätöksen aika. On suurta lahjaa saada olla mukana tässä prosessissa rinnallakulkijana ja kuulijana. Kun näistä tilanteista lähden, tuntuu usein kuin olisin ollut toisessa todellisuudessa. Kuin olisin kokenut jotakin elämää suurempaa. Olen saanut kuulla ja elää jotakin sellaista, josta en voi kenelläkään puhua. Kätken kuulemani sydämeni sopukoihin kiitollisin mielin. Moni ihminen joka jakaa niin syvästi ja avoimesti tuntojaan, jättää kultahippusen sydämeeni. Voi miten monia hippusia sydämessäni jo onkaan! Ehkä kerran perillä saan kiittää niistä.

Mihin elämäni päivät käytän? Nämä päivät jotka minulle annettu… elänkö ne niin ettei minun kuolinvuoteella tarvitse surra etten osannut tai uskaltanut elää sydäntäni kuunnellen? Osaanko iloita jokaisesta uudesta armon aamusta, jokaisesta kohtaamisesta päivän mittaan? Osaanko rakastaa läheisiäni ja antaa aikaani heille? Olenko kitsas vai antelias, itsekäs vai muita huomioiva? Annanko anteeksi vai jäänkö katkeruuden valtaan? Säilytänkö lapsenomaisen kiinnostuksen elämään, niin että näen ihmeitä jokaisessa päivässä vai muutunko kyyniseksi?

Kiitos Herra että sinä olet antanut minulle tämän ainutkertaisen elämän. Sinulla on elämälleni tarkoitus ja minulle kutsumus. Auta minua täyttämään se tehtävä maailmassa mitä varten olen tänne syntynyt. Anna rakkautesi täyttää minut niin, että se tulvii ylitse myös toisille. Opeta minua näkemään merkitys myös raskaissa kokemuksissa ja menetyksissä. Anna kiitollista mieltä ja palvelevaa asennetta kanssakulkijoitani kohtaan. Auta minua iloitsemaan myös vaikeina hetkinä. Johdata minua kun rukoillen kuljen. Aamen.

ihmissuhteet · luonto · pohdintoja elämästä

Masennuksessakin on toivo

Pidän viikoittain sairaalan psykiatrisella osastolla pastorin ryhmää. Ryhmässä pyrin jakamaan myönteisiä ja rohkaisevia ajatuksia jotka voisivat antaa osallistujille  toivoa. Viimeksi ryhmässä puhuimme siitä mikä auttaa jaksamaan huonoina hetkinä. Eräs ryhmäläisistä totesi reippaasti:”asioilla on tapana järjestyä”. Vaikka lausahdus kuulostaa kuluneelta ja kliseiseltä, se on aivan totta. Vaikeillakin asioilla ja tilanteilla  on todellakin tapana järjestyä tavalla tai toisella. Joskus kun itse ei jaksa uskoa asioiden järjestyvän, voi rinnallakulkijan uskolla ja rohkaisulla olla suuri merkitys.

Monelle toivoa antaa usko ja luottamus Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa. Kun katselee elämäänsä taaksepäin voi huomata että on selvinnyt vaikeidenkin vaiheiden läpi tähän päivään. Jumala on kantanut silloin kun ei ole itse jaksanut ottaa askeleita. Ystävät ja läheiset ovat tukeneet vaikeina aikoina ja toimineet arjen enkeleinä. Olemme ryhmässä usein puhuneet myös siitä, että elämässä on erilaisia päiviä: on synkempiä ja valoisampia päiviä. Jos tämä päivä tuntuu raskaalta, voi huominen olla kevyempi. Kunpa tämän aina pimeänä hetkenä muistaisi. Muutama kuukausi sitten oli vielä pimeää ja kaamosaika. Oli vaikeaa uskoa ja kuvitella kevätauringon kirkkautta ja valoa, joka nyt vallitsee. Niin se usein elämässäkin menee.


Masentuneen ihmisen on usein vaikea uskoa että mieliala kohenee tai että elämä voi näyttää joskus valoisammalta. Vaikeasti masentuneen elämästä ovat värit kadonneet ja kaikki tuntuu raskaalta ja toivottomalta. On vaikeaa tuntea mielihyvää tai iloa mistään. Arjen pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Elämän tarkoitus on hukassa ja voi tulla kokemus että on vain taakaksi toisille. Jos tällaisia tuntemuksia ilmenee, on tärkeää hakeutua ammatillisen avun piiriin. Masennus on vakava sairaus.

Onneksi masennuksesta voi toipua. Paranemiseen voidaan tarvita lääkitystä, osastohoitoa tai terapiaa riippuen minkäasteisesta masennuksesta on kysymys. Olen työssäni nähnyt useiden vaikeastikin masentuneiden paranevan ja löytävän elämänhalun ja toivon uudelleen. Se on rohkaisevaa nähdä.

Moni kokee elävänsä entistä rikkaampaa elämää masennuksen jälkeen ja osaa arvostaa hyvinvointiaan eri tavalla kuin ennen. Hyvistä päivistä osaa kiittää ja iloita uudella tavalla eikä pidä niitä itsestään selvyyksinä. Olen rukoillut monien masentuneiden puolesta ja kanssa, jotta Jumala koskettaisi ja auttaisi paranemisprosessissa. On lohdullista kun saa turvautua Korkeimman apuun ja levätä Jumalan kämmenellä.

Masentuneelle on turha sanoa: häntä pystyyn tai yritä piristyä. Se ei auta. Jos ei tiedä mitä sanoa, voi halata ja olla läsnä, rukoilla, auttaa arjen asioissa, osoittaa että välittää toisesta, lähteä yhdessä hakemaan ammattiapua.

Raamatussa on paljon rohkaisevia kohtia myös masentuneelle. Eräs sellainen löytyy Jesajan kirjasta. Jeesus sanoi: Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,  julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän  juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan. (Jesaja 61:1-3)

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

6.11 Lumen lumoa ja uusia maisemia 

Ihanaa kun lunta satoi tänä vuonna aiemmin kuin parina viime vuonna. Vaikka toki vielä ei voi olla varma kestääkö lumi maassa vai sulaako pois.Kerimäellä  lunta on vain vähän, Savonlinnassa enemmän. 

Savonlinnan seudulla on ihania ulkoilureittejä, joilla voi vaeltaa luonnon kauneudesta nauttien. Eräänä päivänä löysin googlaamalla kivan patikointireitin Kollaan laavulle. Sitä piti kaverin kanssa lähteä heti katsastamaan. 

Olikin hurjan mukava reitti Suurjärven rantaa pitkin. Rantakalliot aivan upeita. Samalla hetkellä kun retki alkoi, alkoi myös  lumisade, joka kuorrutti maiseman kauniiksi. 

Pikkupakkasessa oli mukava tehdä tulet ja paistaa makkaraa nuotiolla. Retkieväät maistuivat patikoinnin jälkeen.

Ihana maisema kallion päältä Suurjärvelle.

Matkan varrella oli hyvä opastus. 

Lumi teki hauskoja kuvioita järveen. 

Vuodenajat ovat suuri rikkaus. Lumessa on taikaa. Se valaisee maisemaa ja jollakin tavalla saa mielen iloiseksi ja toiveikkaaksi.

Olen pohtinut viime aikoina paljon elämää ja onnellisuutta. Millainen on onnellinen elämä? Onko onnellisuus asia, jota kannattaa tavoitella elämässä?  Monet etsivät onnea rahasta tai jostakin muusta ulkonaisesta asiasta. Minä väitän että onnellisuus on saavutettavissa kun osaa nähdä elämässään kiitoksen aiheita. Joka päivä kun huomaa ne asiat mitkä ovat hyvin, sen sijaan että marmattaa huonoista asioista voi löytää onnen. Jos odottaa lottovoittoa, parempaa kumppania tai uutta työpaikkaa voidakseen olla onnellinen, niin voi jäädä onnettomaksi. Toki jokaisella lupa haaveilla, toivoa ja unelmoida. Mutta jos ei osaa iloita siitä mitä nyt jo omistaa, voi elämä jäädä elämättä parempaa huomista haikaillen.

Tykkään kulkea luonnossa vaihtelevia polkuja pitkin. Sellaista se elämäkin on, erilaisia maisemia ja eteen aukeavia taipaleita. Kun on mukava samanhenkinen retkikaveri matkassa, matka sujuu leppoisasti. Matkalla voi kumppanistaan oppia uusia puolia. Seikkailu ja yllättävät tilanteet opettavat yhteen hiileen puhaltamista.  

Kyllä Suomen luonto on kaunis ja puhdas. Osaammeko arvostaa tätä rikkautta ympärillämme? 

Taivaan Isä, kiitos hyvyydestäsi ja rakkaudestasi. Kiitos kauniista luonnosta ja vuodenaikojen rikkaudesta. Kiitos rakkaista ystävistä, joiden kanssa saan elämäni poluilla taivaltaa. Kiitos, että läsnäolollasi valaiset jokaisen päiväni, myös ne pimeimmätkin hetket. Anna sydämeeni ilo ja rauha, jonka vain sinä voit antaa. Auta minua kiittämään juuri tästä ainutlaatuisesta elämästäni ja tämän päivän taipaleesta, jonka olet eteeni valmistanut. Kiitos, että sinun suunnitelmasi ja tiesi on paras minulle. Tahdon polvistua eteesi siunaavien käsiesi alle kuin pieni lapsi luottaen Suurempaan. Kätke suojelukseesi myös kaikki rakkaani ja läheiseni. Anna heidänkin tuntea rakastava huolenpitosi. Aamen.

lapset · luonto · pohdintoja elämästä

19.8 Sweet August

Voi näitä ihania tunnelmallisia elokuun iltoja! Savonlinnan yössä kuu loisti upeasti Olavinlinnan yllä Rajattoman konsertin jälkeen. Wau! 

Kyllä on kansainvälistä tasoa tämän a cappella-lauluyhtyeen esitys. Kuopion kaupunginorkesterin säestyksellä Beatlesin kappaleet kuulostivat mahtavilta. Tuli mieleen miltä kuulostaisi Abba. Kotisivuiltaan huomasin et Abba- konserttejakin on tulossa. Ei voi kuin ihmetellä miten hienosti laulajien äänet sointuu yhteen. Mahtavia tulkintoja kappaleista! Enpä muista pitkään aikaan nauttineeni mistään konsertista näin. 

Loppukesä on ihanaa aikaa. Lempeät tunnelmalliset yöt ovat romanttisia. Loppukesässä on oma viehätyksensä, vähän jo syksyä ilmassa mutta vielä kesän lämpö välillä hellii.  Savonlinnan rantaravintolat ovat vielä hetken aikaa auki jotta voi nauttia elokuun tunnelmasta hyvän ruuan tai juoman äärellä. Tasokkaita paikkoja ja todella herkullista ruokaa! Voin suositella! Palvelu myös erinomaista. 

Välillä iltalenkillä täytyy ihan pysähtyä ihmettelemään taivaan kauniita värejä. Ei ihan kännykkäkameralla pääse oikeuksiinsa upeat värit. Olen sellainen fiilistelijä. Tykkään haaveilla ja unelmoida, nauttia hetkestä. 

Sää ollut hyvin vaihtelevaa elokuussa. Sadettakin paljon saatu, mutta myös aurinkoa sekä upeita auringonlaskuja ja sateenkaaria. Marjoja ja sieniä metsät täynnä. Päärynät ja luumut kypsyvät puutarhassani. Ihania makuja saa talteen talven varalle. 

Syksy on monelle uuden aloittamisen aikaa. Mie päätin katsella syksyä uusien lasien läpi. Turkoosi on yksi lempiväreistäni ja nyt löytyi lasitkin sävy sävyyn. 

Suukkoja elokuulle. Näihin aurinkolaseihin ihastuin. 

Nautitaan loppukesästä, sen tunnelmasta ja tuoksuista. Ihanaa kun voi taas poltella lyhtyjä ja kynttilöitä pimeinä iltoina. Romantikko olen vaikka voissa paistaisi. Iloa, valoa ja siunausta syksyysi!  

pohdintoja elämästä

Vielä on kesää jäljellä 

Resiinan kyydissä Silvolan asemalla. On hienoa että Kerimäeltä pääsee vielä junalla Helsinkiin vaikka muutamia junavuoroja on lakkautettukin. Parikkalaan saakka körötellään lättähattujunalla ja siitä loppumatka pikajunalla. Koulutuksen vuoksi istun nykyään usein junassa, joten osaan arvostaa tätä kulkuyhteyttä. Nautin alkumatkasta erityisesti maisemien kauneuden vuoksi. Kunpa me täällä Savonmaalla asuvat osaisimme arvostaa ja markkinoida ainutlaatuista kotiseutuamme, luonnon kauneutta, rauhaa ja puhtautta.

Savonlinnaan kannattaa ehdottomasti poiketa kesällä. Onhan se yksi Suomen kauneimmista kesäkaupungeista. Oopperajuhlat ovat tältä kesältä ohi ja kaupunki hiljeni mutta elokuiset illat ovat tunnelmallisia puhtaan vesistön äärellä.

Olavinlinna on kokemisen arvoinen nähtävyys. Elokuussa linnassa on vielä tapahtumia ja konsertteja vaikka Oopperajuhlat ovatkin ohi. Itselläni aikomus osallistua lauluyhtye Rajattoman konserttiin parin viikon päästä. Suosittu yhtye laulaa Beatlesin biisejä Kuopion kaupunginorkesterin säestyksellä.

Rapion mylly on kiva paikka pysähtyä kahvilla ja ostella samalla myllyn tuotteita.

Nainen sillalla. Välillä tuntuu elämässä epävarmalta se silta, jolle on astunut. Ihmeellinen johdatus ja varjelus ollut kuitenkin, etten ole sillalta kosken kuohuihin pudonnut ja aivan vajonnut. Jumalan käsi on pitänyt lujassa otteessa.

Neito ja kosken kuohut. Korkeina ovat kuohut käyneet elämässäni viime aikoina niin hyvässä kuin pahassa. Elämän rikkaus on usein sen monimuotoisuudessa. Jos elämässä ei olisi tummia värejä, erottuisivatko ne kirkkaatkaan värit kunnolla? Suurien surujen ja pettymysten jälkeen osaan täysillä iloita yllättävästä onnesta, joka elämääni suotu. Jumala on rakkaus.


Joku voisi kysyä että täytyykö se pää joka koloon työntää? En ole elämässäni pelännyt haasteita vaikka monen mielestä olen hypännyt hullunrohkeastikin uuteen ja tuntemattomaan. Ei se ota jos ei annakaan, on joku sanonut. Paljon köyhempi olisin jos pelon tähden olisin jäänyt kiinni tuttuun ja turvalliseen. Ihmeelliset ovat välillä Herran tiet. Jännityksellä astelen elämäni polkua eteenpäin kohti uusia huimia seikkailuja.

Marketan puistossa Espoossa voi ihailla upeita kukka- ja pensasistutuksia. Se on Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto, jossa on esillä liki kahdeksankymmenen eri yrityksen tuotteita. Jännä paikka tutustua!

Luulisin tämän kaunottaren olevan kärhö.

Oli kyllä huikean hienoa kukkaloistoa.

Tuulimyllyn äärellä Marketan puiston iltahämyssä. Olen romantikko ja parantumaton haaveilija.

Huikean kaunis elokuinen ilta auringonlaskuineen. Haluan katsoa elämässä siihen mikä on kaunista ja hyvää. Kiitollisuus on onnellisen elämän salaisuus. Ei ole väliä monessako maassa ehdin elämäni aikana käydä jos en näe kauneutta lähelläni.

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

Hetkiä lomalla

Nyt kun työt on jo alkaneet, on kiva palata vielä lomamuistoihin hetkeksi.

 

Suurimman osan lomaani paistoi aurinko ja lomakin tuntui lomalta kun oli lämmintä. Ihmissuhdetyöni on ajoittain sen verran kuormittavaa, että kaipaan vapaalla ja lomalla vaihtelua ja paikkakunnan vaihdostakin päästäkseni irti työstä. Uusien paikkojen näkeminen ja elämysten kokeminen antaa potkua ja saa työstressin karisemaan harteilta. Ei tarvitse lähteä ulkomaille, sillä kotomaasta löytyy mahtavia lomakohteita tutustuttavaksi.

Tämä kuva on mielestäni lähinnä hauska, vaikka moni saattaa tulkita sen seksistiseksikin. Oli aika hankalaa kivuta tykin päälle sen pinnan liukkauden vuoksi. Suomenlinna on aivan ihana kohde käydä kesällä. Pääsee pienelle lauttamatkalle samalla nuuhkimaan meri-ilmaa. Laivan kannella on mukana istua kesäisen tuulen tuiverruksessa.

 

Suomenlinna kiva retkikohde myös lapsiperheille. Mm. monet tykit kiinnostavat lapsia ja siellä on kiva olla picnikillä.

 

Ilta oli kaunis auringon laskiessa. Koen olevani siunattu ja onnekas elämässäni tällä hetkellä. Raskaan vuoden jälkeen näyttää siltä, että aurinko alkaa jälleen paistaa elämässäni. Jumalalla on minulle tulevaisuus ja toivo, jota kohti kuljen iloiten ja odottavalla mielellä. On suuri asia saada kulkea Taivaan Isän hyvässä johdatuksessa. Vaikeatkin vaiheet voivat kääntyä siunaukseksi, kun antaa kaiken kivun Luojan kannettavaksi.

 

Sateenkaariposeeraus Tarvaspään sillalla. Huippuhieno paikka tämäkin kävellä pitkin meren rantaa.

Olen kokenut elämässäni masennusjakson, jolloin en nähnyt ympärilläni kuin harmaata. En huomannut kauniita asoita ympärilläni. Merkki parantumisesta oli se, kun aloin nähdä värejä ympärilläni. Siitä saakka luonnolla ollut minulle erityinen voimaanuttava merkitys. Luonto on minulle myös Jumalan kohtaamisen paikka. Monet rukoukset on  tullut rukoiltua luonnossa liikkuessa.

 

Wow mikä maisema avautui iltalenkillä. Kalastamassa olleiden nuorten poikien kanssa sitä yhdessä ihastelimme ääneen.

 

 

Tänä kesänä on ollut aivan huikeita auringonlaskuja!

 

Ihana ranta Haukilahdessa

.

 Olihan se kokeiltava pääseekö puuhun. Yllätyshullu kun olen.

Hiphei!

.

Tyytyväinen kissanainen oksalla

.

 

Elämäni ensimmäinen vierailu Hämeen linnassa

.



Linnat on mukavia paikkoja vierailla ja niihin kaikkiin liittyy oma tarinansa. En kyllästy käymään Olavinlinnassa, joka  on lähilinnani. Tänä vuonna osallistuin Oopperajuhlien juhlamessuun, joka on huikea kokemus myös musiikillisesti. Suosittelen. Kuva messusta alla.

 

Pirttimäen ulkoilualue Bodom-järven luoteispuolella on aivan mahtava lenkkeilykohde. Eipä uskoisi että pääkaupunkiseudullakin näin hienoja maastoja.

Espoon Träskända on valtakunnallisesti merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja maassamme. Puistoon liittyy myös ainutlaatuinen vuonna 1961 perustettu luonnonsuojelualue. Träskända on loisteliaan historiansa vuoksi monille espoolaisille tuttu, mutta tänne kannattaa matkata vähän kauempaakin. Puistossa ja sen viereisellä luonnonsuojelualueella kasvaa runsaasti kookkaita ja vanhoja puita, jotka jo yksin antavat riittävästi perusteluja retkelle. (http://retkipaikka.fi/vapaa/espoon-traskanda-ja-sen-puujattilaiset/)

 

Kesällä on ihanaa viettää aikaa mahdollisimman paljon ulkona. Omalla terassillakin ehdin istuskella jonkin verran. Mukavaa hörppiä päiväkahvit pihalla lämpiminä päivinä. Nurmikonleikkuuta, kukkapenkkien perkuuta ym. pihahommia kiva puuhastella kun ei ota liikaa stressiä niistäkään.

Lomallani sain virkistyä myös hengellisesti jokavuotisessa New wine-kesätapahtumassa. Rentoa menoa, voimallista ylistystä, hyvää hengellistä opetusta ja ihania hetkiä samanhenkisten ihmisten kanssa Himoksen kauniissa maisemissa. Minulle tästä kesätapahtumasta tullut hyvin tärkeä. Tänä vuonna kokemus oli aivan erityinen ja koin Jumalan puhuvan ja vahvistavan tietyissä elämän valinnoissa erityisesti.

Liikunnallinen ihminen kun olen, ei voi olla lomaa ilman lenkkeilyä ja liikuntaa. Sopivassa suhteessa rentoutumista sekä liikuntaa, siitäpä on lomani ja vapaa-aikani rakennettu. Himoksen rinteillä on sopivasti haastetta lenkkeilyllekin.

Ulkona syöminen ystävien ja läheisten kanssa on kesään ja lomaan kuuluva juttu. Tässä nautiskelen herkullista sienirisottoa Isossa Vasikkasaaressa, joka on yksi mukava pääkaupunkiseudun ulkoilusaari. Siellä on ihana ravintola nimeltään Gula villan. Pääkaupunkiseudulla on paljon mahdollisuuksia päästä merelle veneellä edullisesti. Tämäkin venematka maksoi vain 5 euroa edestakaisin Haukilahden rannasta.

 

Kiitos Taivaan Isä ihanasta ja virkistävästä lomasta! Anna voimia myös arkiseen työhön ja elämään. Kiitos rakkaista ihmisistä ja ystävistä, joiden kanssa on hyvä olla. Auta minua joka päivä muistamaan että kaikki hyvä tulee sinulta

.

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

29.5 Meren rannalla 

Opiskelin 90-luvulla Helsingin yliopistossa ja silloin asuin Hesassa 8 vuotta. Kovin paljon ei tullut noina aikoina harrastettua ulkoilua tai pyöräilyä opiskelun ja kilpaurheilun viedessä kaiken ajan. On hämmästyttävää miten upeita lenkki- ja pyöräilyreittejä pääkaupunkiseudulla on. Luontoon pääsee nopeasti keskustastakin.  Meren rannassa on ihana kävellä tai istua rantakalliolla. Kauniina  aurinkoisena iltana olin ystävän kanssa tunnelmallisella iltakävelyllä Munkkiniemen rannassa.

Ilta-aurinko laski ja värjäsi maiseman kauniiksi! Syreenit kukkivat ihanasti ja tuoksu oli aivan huumaava.

Mustarastaan laulu kuului upeasti.


Upeat auringonlaskun värit ihastuttivat.


Poseerausta 😊

Olen oppinut nauttimaan hetkistä.  Ei onneen useinkaan tarvita suuria ja kalliita elämyksiä. Pitää osata katsoa ympärilleen niin voi nähdä paljon kaunista ja hyvää. Luonto on itselleni yksi suurimmista voimanlähteistä.


Joutsenet on kesyjä täällä päin.

Kalliolla kasvaa monenlaista.

Kiitollinen mieli. Taas on sieluun tallennettu upeita elämyksiä.

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

21.5 Puita ihmettelemässä

Eräs mukava paikka lähistölläni on Punkaharjun puulajipuisto. Kävin kävelyllä siellä kahtena päivänä, joista toisena sain ihania aurinkoisia kuvia ja toisena sadepäivän otoksia.

On hurjan terapeuttista kulkea metsässä aistit avoinna nauttien tuoksuista, lintujen laulusta ja ihanista näkymistä. Puhdas luonto on suuri lahja meille suomalaisille. Mahdammeko sitä oikein käsittääkään?

Punkaharjun tutkimuspuistoon on perustettu puulajikokeita noin 150 hehtaarin alueelle yli 50 puulajilla, joista pääosa on havupuita. Näiden puulajikokeiden lisäksi Punkaharjulla on ns. dendrologinen puisto, johon on pieninä, muutaman aarin viljelminä istutettu kaikki alueella laajempina koeviljelminä olevat vieraat puulajit ja lisäksi joitakin alueelta muuten puuttuvia lajeja. Kaikkiaan puistoon, jota myöhemmin on alettu kutsua puulajipuistoksi, istutettiin sen perustamisvaiheessa vuosina 1929 – 1938 72 puulajia. Tällä hetkellä näistä istutuksista on jäljellä 46 lajia, joista 39  on havupuita ja 7 lehtipuita. (Lainaus sivulta metla.fi)


Rentukoitakin kasvaa kosteikossa

Jokainen joka on pidellyt

aaltojen silittämää kiveä kädessään

tietää

että jatkuvilla hyväilyillä

on ihmeitä tekevä voima

-Tommy Tabermann

Puistossa voi bongailla suuria puita

Kaunista

Ihanaa lehtikuusen vihreyttä

Wau miten korkeita puita!

Tälläistä polkua vaelsin.

Voiko olla kauniimpaa!

Rakastan näitä maisemia!

Voi miten sielu lepää veden äärellä. Kiitos Taivaan Isä luonnon kauneudesta!  Hyvyytesi meitä pieniä ihmislapsia kohtaan on ääretön.

Huppupäinen höperö kulkee luonnon helmassa ihmetellen ja Jumalaansa ylistäen elämän lahjasta. Korkeuteen kajahtaa onnellisen vaeltajan Halleluja! Rakastan elämääni kipuineen ja säröineenkin. Juuri tätä ainutkertaista elämää jonka Jumala minulle suonut.


Edes sade ei haitannut iloista vaeltajaa!

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

19.5 Kaunis kotiseutuni 

Punkaharjun harjumaisemat ovat pala kauneinta Suomea. Näistä maisemista huippumalli Saimi Hoyer osti Punkaharjun valtiohotellin. Perinteikäs Valtionhotelli avataan kesällä remontin jälkeen Hotelli Punkaharjuna.

Tätäkään kiviaidalla reunustettua vanhaa tietä en ollut koskaan aiemmin kulkenut. Kaunista!

Hassua että olen asunut Savonlinnassa jo 13 vuotta mutten ole kuin muutaman kerran kävellyt näitä ihania Punkaharjun polkuja. Mikä levollisuus, kauneus ja luonnon rauha. Näihin maisemiin tahdon kesällä melomaan.


Tämä Inkeritalon kahvila on ihana  paikka kesäisin. Vanha upea hirsirakennus Kruunupuiston rannassa.

Onnellinen vaeltaja jonka sielu lepää näissä maisemissa.

Kaunis keväinen ilta Herttuan rannassa.

Ihanaa kevään vihreyttä puissa.


Olavinlinnan seutu tietenkin omaa luokkaansa. Kesäisin rantakatu täynnä turisteja ja rantaravintolat kuin etelän lomakohteissa. Kannattaa tulla tutustumaan kesäiseen Savonlinnaan ja oopperajuhliin!

Kevään vihreä neito


Savonlinnassa myös terasseja huippuhienolla järvinäkymällä. Eräs sellainen on Seurahuoneen terassi, jonka lankkumuikut vie kielen mennessään. Tämä kuva toiselta terassilta.
Ylläoleva kuva viime kesänä otettu Seurahuoneen terassilta.


Kaksi ylläolevaa kuvaa viime kesältä.

Olavinlinna toukokuussa 2016.
Päivällinen ilta-auringossa mukavan kotiseutupäuvän jälkeen parhaassa seurassa.

ihmissuhteet · liikunta · luonto · pohdintoja elämästä

18.5 Rakastunut kevääseen 

Kevät on lempivuodenaikani. Tänä keväänä minulla on ollut etuoikeus nähdä luontoa niin läheltä kuin kauempaa. Tässä joitakin kuvaväläyksiä.


Joutsen yllätti Bodominjärvellä. Se tuli kaukaa ja lipui lähemmäksi. Aivan kuin jotakin viestiä kertomaan. 😊


”The swan may also bear messages of love and relationships. They pair for years, sometimes male-female unions are sustained for a lifetime. When the swan glides upon the waters of our awareness, it might be a symbol of love, and a reminder of the blessings found in our relationships.”


-Mitä mietin, kun valkoinen joutsen lähestyy? Tulee päättäväisesti suoraan kohti siivet osaksi kohotettuna -niinkuin haluaisi sanoa jotain tärkeää!


Koin Taivaan Isän lähettäneen joutsenen minulle tärkeää viestiä kertomaan eräässä asiassa. Yliluonnollista!

Kaunis ilta Bodominjärvellä.

Viime viikolla olin Hiippakunnallisilla työnohjaajien neuvottelupäivillä Sahanlahdessa Puumalassa. Uskomaton paikka!


Siellä on ennen toiminut saha. Koski oli ihana. Suosittelen juhlapaikaksi.


Savusaunasta järveen. Hyvästi talviturkki!

Olipa virkistävää viettää kauniit keväiset päivät kollegojen seurassa upean luonnon äärellä.

pohdintoja elämästä

26.9 Millä ruokit itseäsi

Olet sitä mitä syöt, sanotaan. Sipsit, makeiset ja roskaruoka saavat olon ja kehon tuntumaan kurjalta. Ravitsevan ja terveellisen aterian jälkeen ei tule ähkyä vaan hyvä olo. Oletko huomannut miten paljon me mietimme sitä, mitä suuhumme laitamme, miten kehoa huollamme tai kiloja karistamme? Mutta mietimmekö yhtä paljon sitä, millä sieluamme ja mieltänne ruokimme? Millaisten ajatusten ja asenteiden annamme juurtua mieleemme?

Millaisia ohjelmia katselet tv:stä tai millaisia kirjoja luet? Antavatko ne sinulle energiaa, iloa ja hyvää oloa? Vai nostavatko ne sinussa aggressiivisuutta tai aiheuttavat  kyynisyyttä? Moni on sanonut ettei viitsi katsella tai kuunnella uutisia, koska niistä tulee niin kurja olo. Maailmassa on niin paljon hätää, tuskaa, sotia, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja kärsimystä. Voi olla, että teet sellaista työtä jossa näet joka päivä kärsimystä, kohtaat kipua ja raskaita asioita. Helposti oma mielikin voi vaipua synkkyyteen ja kyynisyyteen: onko maailmassa enää mitään hyvää, kaunista tai oikeudenmukaista?

Väitän, että voimme pitkälti valita sen millä mieltämne ruokimme tai millaisten ajatusten annamme asettua sisimpäämme. Ajattelemmeko ja puhummeko ihmisistä hyvää vai pahaa? Millaista ilmapiiriä levitämme ympärillemme?  Mieti ja kuulostelepa seuraavan kerran työpaikan kahvipöydässä millainen ilmapiiri on. Mieti miten sinä voisit omalta osaltasi lisätä iloa, toivoa ja rohkeutta jonkun kohtaamasi ihmisen elämään. Voisiko jonkun askel nousta kevyemmin sinut kohdattuaan.

Mietipä elämäsi valintoja uusin silmin. Mitkä asiat antavat sinulle energiaa, mitkä tuovat iloa? Onko elämässäsi asioita, jotka kuormittavat ja saavat sinut voimaan pahoin? Olisiko niistä mahdollisuutta luopua?  Mitkä harrastukset voimaannuttavat, millaiset ihmissuhteet saavat sinut voimaan hyvin? Luovu asioista tai tavoista jotka eivät ravitse vaan aiheuttavat huonoa oloa. Kaikkea emme voi toki valita, kuten perheenjäseniämme, mutta asenteemme voimme. Et voi aina poistaa kärsimystä tai muuttaa olosuhteitasi, mutta voi valita asenteesi niihin.

Omassa työssäni sairaalapappina olen jatkuvasti kärsimyksen, kivun ja sairauden äärellä. Jottei kärsimys tekisi minua kyyniseksi, olen opetellut katselemaan ja valitsemaan elämässäni asioita jotka antavat minulle iloa, toivoa ja energiaa. Rakastan luontoa. Ruokin mieltäni kauniilla maisemilla ja väreillä. Kun kuljen luonnossa, pysähdyn välillä katselemaan ja ihmettelemään luonnon yksityiskohtia ja usein kuvaan kauniita maisemia. Värit ovat tulleet hurjan tärkeiksi voimaannuttaviksi asioiksi itselle. Valitsen värikkäitä vaatteita.  Tykkään punaisesta väristä hiuksissani, joka jo itsessään saa minut tuntemaan itseni voimakkaaksi ja energiseksi.

Pyrin lukemaan kirjoja ja katselemaan elokuvia, joista jää hyvä ja toiveikas olo. Luen joka aamu Raamatusta voimasanoja Jumalalta ja pyydän viisautta sekä johdatusta päivääni. Hiljennyn, rukoilen ja kiitän kaikesta hyvästä mitä minulla on. Kiitollisuus on onnen salaisuus. Kun alkaa kiittämään siitä, mitä omistaa, ei voi olla katkera tai kyyninen. Kokeile!

Pidän huolta itsestäni, kehostani ja mielestäni liikkumalla, syömällä terveellisesti, käymällä hieronnassa ja kampaajalla. Jos en rakasta itseäni, en voi rakastaa muitakaan. Kuuntelen ylistysmusiikkia ja tunnelmoin kynttilän valossa. Opettelen kuuntelemaan Jumalan lempeää ja rakastavaa ääntä hiljaisuudessa. Iloitsen siitä, että elän ja hengitän. Nautin kuutamokävelystä unelmoiden ihanista asioista. Nautin takkatulen lämmöstä viinilasillisen äärellä.

Ehkä juuri kuoleman ja kärsimyksen voimakas läsnäolo elämässäni ja työssäni on saanut minut tarttumaan elämään ja hetkeen entistä vahvemmin. Jokainen päivä ja hetki on lahja. Osaanko kiittää siitä arjen hankaluuksienkin keskellä..

Voi tuntua hullulta, että kirjoitan tätä kaikkea yhden elämäni raskaimman kriisin keskellä. Pimeys käy välillä ylitseni niin voimallisesti ettei meinaa jaksaa haparoida valoa kohti. Silti ja ehkä juuri siksi olen  yhä vakuuttuneempi siitä, että mitä tummemmissa ja syvemmissä vesissä on kahlannut, sitä kirkkaammin kykenee näkemään valon ja iloitsemaan siitä. Ja kaiken ahdistuksenkin keskellä tiedän, että olen Korkeimmissa käsissä ja minusta pidetään huolta.


Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12)